Äidinkielen merkitys mielenterveydelle

Tässä blogissa en syvenny siihen, mikä on äidinkieli ja miten sitä määritellään. Pikemminkin tarkastelen sitä, minkälainen yhteys äidinkielellä on mielenterveyteen

Äidinkieli on perusta, jolle lapsen ajattelu ja tunne-elämän tasapainoinen kehitys rakentuvat. Toisin sanoen voidaan sanoa, että äidinkielellä on iso rooli siinä, millainen kiintymissuhde lapselle kehittyy varhaisten vuosien aikana. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että vauva kuulee omaa äidinkieltään ja hänelle puhutaan omalla äidinkielellä niin paljon kuin mahdollista. Monet vanhemmat ovat tästä kyllä tietoisia, mutta nykyaikainen elämä haastaa heitä monella tavalla. Suurimpia haasteita on työn ja perheen yhteensovittamisen tuomat pulmat ja digitalisaatio, jotka ovat vaikuttaneet siten, että vanhemmat ovat entistä vähemmän aidosti läsnä, kun kohtaavat omia lapsiaan.

Äidinkieli on oppimisen ja luovuuden työkalu

Suomessa on jo havaittavissa, että nuorten äidinkielen taito on köyhtynyt. Myönteistä tietysti on, että samaan aikaan nuoriso osaa käyttää emojeja, jotka kuvaavat tunteita laajasti, mikä kyllä tukee mielenterveyttä.

Erityinen ryhmä, joka tässä uudessa kehityksessä tarvitsee eniten tukea, on vieraskieliset maahanmuuttajat. Välttämättä he eivät ole aiemmin kotimaassaan joutuneet miettimään äidinkielen merkitystä. Tähän on myös vaikuttanut yhteisökulttuurin tuomat kollektiiviset kasvatusmetodit.

Olen itse törmännyt moneen maahanmuuttajavanhempaan, jotka uskovat, että koulussa pärjätäkseen lapsi tarvitsee vain suomen kielen opetusta. Oma äidinkieli vain sekoittaa, eikä siitä ei ole hyötyä opiskelussa, koska opetuksen kieli on suomi.

Olen monta kertaa yrittänyt kertoa, että heikko oman äidinkielen osaaminen heikentää uusien kielien oppimista, käsitteiden ymmärtämisestä puhumattakaan. Tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajien Suomessa syntyneiden lasten osaaminen koulussa on lähes kaksi vuotta muita jäljessä, vaikka suurin osa heistä on ollut mukana varhaiskasvatuksessa ja kaikki ovat käyneet läpi Suomen perusopetuksen alusta asti.

Puheterapiaan ohjautuneista lapsista 29% oli monikielisiä. Moniammatilliseen (psykologin ja puheterapeutin) arvioon ohjautuneista lapsista 52% oli monikielisiä. Tässä on lähinnä tarkasteltu Espoon aluetta.

Kaksikielisyys

Suomi on sinänsä erityinen maa, koska täällä on mahdollista koulussa opiskella omaa äidinkieltä. Tämä on erityisen tärkeä asia ja sen tuottamat hedelmät nähdään diasporien vertailussa, jossa muut maat ihailivat sitä, miten hyvin Suomessa asuvat maahanmuuttajataustaiset lapset puhuvat omaa äidinkieltään suhteessa heihin. Tämän toiminnan laadukkuudesta ja opettajien jaksamisesta ja heidän pätevyydestään tulisi pitää erityisesti huolta. Äidinkielen taito korreloi suoraan koulumenestykseen ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Nämä seikat tulevat näkymään entistä enemmän tulevaisuudessa, jos ryhdymme seuraaviin toimipiteisiin.

Itse näkisin, että tarvitsemme erilaisia kohdennettuja toimenpiteitä, jotka ovat samalla laadukkaita. Edellä mainitsin tutkimuksesta, jossa tuli ilmi, että jopa täällä syntyneet maahanmuuttajataustaiset lapset ovat kaksi vuotta omaa ikäluokkaansa jäljessä. Toivoisin, että varhaiskasvatuksessa mietittäisiin kielikylpypäiväkotia. Niitä on olemassa muille vieraskielisille, mutta muillekin, esimerkiksi somali-taustaisille lapsille, voisi kehittää samanlaisen mallin. Uskon, että tällä tavalla saataisiin äidinkieli sille tasolle, että lapsesta tulisi täysin kaksikielinen. Se olisi yhteiskunnalle pitkällä ajanjaksolla hyvä sijoitus. Aika moni tietää, että kaksikielisyys vahvistaa ongelmanratkaisukykyä ja analyyttisia taitoja sekä visuaalista ja sosiaalista havainnointia ja paljon muitakin asioita, jotka ovat välttämättömiä mielenterveyden ja kotoutumisen näkökulmista.

Rakenteet eivät pelkästään auta, vaan tarvitaan myös yhteisön avainhenkilöiden ymmärrystä asian tärkeydestä, jotta mahdollisimman moni taho puhuisi äidinkielen oppimisen tärkeydestä samalla tavalla. Näin perheet ja vanhemmat pystyisivät entistä paremmin tukemaan lapsen omaa minäkuvaa sekä äidinkielen taitoa.


Bashe Ali, projektisuunnittelija
Osaamiskeskus Vahvistamo