Sosiaalinen media ja päihteet

Nuoret ovat nuoria, eri puolilla Suomea hieman erilaisia, mutta pohjimmiltaan kuitenkin hyvin samankaltaisia. Nuorilla on tarve tulla nähdyksi, kuulluksi, ymmärretyksi, hyväksytyksi ja nuorten täytyy saada haastaa aikuisia. Uskoisin, että nämä tarpeet eivät juurikaan ole muuttuneet viimeisten vuosisatojen aikana, jos jokin on muuttunut niin se ympäristö, missä nuoret elävät. On ollut aikoja, jolloin nuorilla ei ole ollut yksinkertaisesti mahdollisuutta olla nuoria, vaan aikuisuuden saappaisiin on täytynyt hypätä aivan liian aikaisin. Toisaalta nuoruus on myös sitä aikaa, kun niitä aikuisuuden saappaita voi alkaa pikkuhiljaa sovittelemaan, mutta ympärillä on kuitenkin vielä turvallisia aikuisia tukemassa ja ottamassa kiinni, jos ja yleensä kun suurilla saappailla kulkeminen käy kohtuuttoman haastavaksi.

 

Päihteet lienevät yksi konsti nuorille kolisutella aikuisuuden portteja. Keskustelu nuorten päihteidenkäytöstä on alkanut jotakuinkin samoihin aikoihin kuin nuorisokulttuurit alkoivat kehittymään. Oikeastaan yhtään sellaista nuorta en ole vuosien saatossa tavannut, joka ei olisi tiennyt, että päihteet ovat kiellettyjä alaikäisiltä nuorilta tai että päihteet ovat jollain tavalla haitallisia. Toki päihteisiin liittyy monenlaisia uskomuksia, harhakäsityksiä, väärinymmärryksiä ja tiedoissa saattaa olla aukkoja, mutta tietämättömyydestä en lähtisi nuoria syyttämään. Etenkin tänä päivänä nuorten mahdollisuudet etsiä haluamaansa tietoa ovat huomattavasti paremmat kuin esimerkiksi 13 vuotta sitten, kun itse aloitin oman työurani nuorten ja ehkäisevän päihdetyön parissa. Toki tämä nykypäivän ”tietotulva” luo myös haasteen, kun netistä on mahdollista etsiä juuri sellaista tietoa, joka itseä kiinnostaa ja joka tukee omaa mielipidettä. Hyvin helposti saattaa jokin näkökulma jäädä huomiotta, kun keskitytään vain siihen omaan kiinnostuksen kohteeseen. Tästä toki ei voi syyttää vain nuoria, vaan myös me aikuiset sorrumme tähän aivan samaan.

 

Sosiaalinen media muokkaa käsityksiämme ympäröivästä maailmasta, se synnyttää ilmiöitä ja trendejä päätähuimaavalla tahdilla. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n keväällä 2016 teettämästä Nuoret ja päihteet-tutkimuksesta nousi esiin, että nuoret kokevat elävänsä ja toisaalta haluavat elää hektistä elämää. Kokemuksia pitää saada nyt tai mielellään heti ja yhtään aikaa ei ole hukattavaksi. Sosiaalinen media tukee tätä hektisyyttä, sieltä on helppoa löytää nopeasti tietoa siitä, missä asioita tapahtuu, miltä kuuluisi näyttää, mitkä asiat ovat trendikkäitä. Some luo esikuvia ja some avaa ovia maailmoihin, jotka vielä viime vuosikymmenellä olivat monien nuorten tavoittamattomissa.

 

Sosiaalisen median kehitys on toki luonut negatiivisia ilmiöitä muun muassa lisäämällä tiettyjen päihteiden saatavuutta tai kasvattamalla tiedon leviämisen riskiä pienen piirin kotibileistä. Kuitenkin on syytä muistaa, että myös positiivisia vaikutuksia on huomattava määrä, kun netin ja sosiaalisen median kautta nuorilla on esimerkiksi laajemmat mahdollisuudet löytää muita itsensä kaltaisia nuoria ilman, että he asuisivat samassa kaupungissa tai edes samassa maassa. Verkon välityksellä voi löytää itselleen sellaisia esikuvia, jotka voivat vahvistavat omaa minäkuvaa tai vaikka kielteistä suhtautumista päihteitä kohtaan. Ammattilaisen näkökulmasta sosiaalinen media on luonut kokonaan uuden alustan nuorten kohtaamiseen.

 

Mietitäänpä hetki nuorten päihteidenkäytössä tapahtuneita muutoksia viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana suhteessa erilaisten verkkomedioiden kehittymiseen. Nuuska lienee selkein esimerkki, joka vielä viime vuosikymmenen alkupuolella oli nuorten keskuudessa varsin pienen ryhmän päivittäin käyttämä päihde. Kuitenkin viimeisten kymmenen vuoden aikana päivittäin nuuskaa käyttävien nuorten määrä on kasvanut pikkuhiljaa. Mitenkään vähättelemättä ilmiön laajuutta, ei edelleenkään voida puhua mistään räjähdysmäisestä kasvusta, mutta esimerkiksi viimeisimmän Kouluterveyskyselyn mukaan nuuska on päivittäisessä käytössä ohittanut tupakan lukiolaisnuorten keskuudessa. Nuoret ja päihteet-tutkimuksen lomakekysely uusittiin osaamiskeskus Vahvistamon toimesta loppuvuodesta 2018 ja myös siinä oli havaittavissa huomattavia muutoksia nuorten asennoitumisessa nuuskaa kohtaan vuoden 2016 tuloksiin verrattuna. Nuorten suhtautuminen nuuskaan on tutkimuksen mukaan muuttunut myönteisemmäksi ja yhä useampi nuori kokee nuuskan trendikkääksi. Itse en ainakaan lähtisi vähättelemään sosiaalisen median roolia tässä muutoksessa, kun sen kautta muun muassa nuuskan saantikanavat ovat laajentuneet ja videot, joissa nuuska on jonkinlaisessa roolissa, ovat keränneet varsin suuria katsojamääriä.

 

Vastakkaisena esimerkkinä voitaisiin käyttää alkoholia, jonka rooli on myös muuttunut samalla aikavälillä, mutta muutos on ollut päinvastainen. Kouluterveyskysely osoittaa, että nuoria, jotka käyttävät alkoholia on huomattavasti vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Nuoret ja päihteet-tutkimuksessa alkoholi näyttäytyy enemmän neutraalina kuin trendikkäänä päihteenä ja esimerkiksi humalassa sekoilu nähdään erittäin kielteisessä valossa. Mielenkiintoista on, että yksi merkittävimmistä syistä, jonka nuoret tutkimuksessa mainitsevat syyksi olla käyttämättä alkoholia, on pelko kontrollin menettämisestä. Seuraava ajatelmani ei perustu mihinkään tutkittuun tietoon, mutta on ihan mielenkiintoista pohtia, että kuinka suuri merkitys tähän on sosiaalisella medialla yhdistettynä kameroiden läsnäolon lisääntymiseen? Nuoret ovat hyvin tietoisia siitä, että kuka tahansa voi missä tahansa kuvata heidän tekemisiään, ja yksittäinen humalassa tehty hölmö teko saattaa kuvan tai videon muodossa seurata pitkälle tulevaisuuteen ja leimata nuorta hyvinkin ikävällä tavalla. Onko siis helpompaa vain jättää alkoholi pois yhtälöstä ja keskittyä pitämään hauskaa kavereiden kanssa ilman riskiä siitä, että humala vaikuttaisi käyttäytymiseen tai päätöksentekoon?

 

Oli niin tai näin, sosiaalisen median ja muiden verkkoalustojen merkitystä mielipide- ja asennevaikuttajina ei sovi väheksyä. Emme aikuisina ja nuorisoalan ammattilaisina voi vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä nuoret verkossa kohtaavat ja millaisia mielipiteitä tämän pohjalta muodostavat, eikä meidän tarvitse olla samaa mieltä asioista, mutta voimme luoda ympäristön, missä nuori voi turvallisesti olla oma itsensä, keskustella mieltä askarruttavista asioista ja tarvittaessa saada ohjausta ja tukea aikuiselta, jonka tehtävän yksi tarkoitus on mahdollistaa nuoren turvallinen ja terve kasvu ja kehitys.

 

Mika Piipponen

Vahvistamon Etelä-Suomen verkostokoordinaattori